ATL ry:n säännöt

ATL ry:n säännöt


ARKKITEHTITOIMISTOJEN LIITTO ATL RY

Hyväksytty liiton yhdistyksen kokouksessa 2. käsittelyssä 5.3.2009, 26.11.1992

SÄÄNNÖT

ARKKITEHTITOIMISTOJEN LIITTO ATL RY

Hyväksytty yhdistyksen kokouksessa 2. käsittelyssä 5.3.2009

SÄÄNNÖT

1 § Nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Arkkitehtitoimistojen Liitto ATL r.y., ruotsiksi Arkitektbyråernas Förbund ATL r.f. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

2 § Tarkoitus

Liiton tarkoituksena on edistää ja valvoa riippumattomien suomalaisten arkkitehtitoimistojen alaan liittyviä yhteisiä etuja, jäsenten etua työsuhteissa, jäsenten arvostusta ja vastuuta sekä toimia suomalaisten arkkitehtitoimistojen järjestöedustajana.

Erityisesti liitto pyrkii jäsenkuntansa tarjoamien suunnittelu- ja konsulttipalvelujen laadun tason kohottamiseen, terveiden ja eettisesti hyväksyttävien suhteiden kehittämiseen työn tilaajien sekä suunnittelu- ja konsulttitoimistojen kesken ja alan yhtenäisten toimintaperiaatteiden kehittämiseen.

3 § Tarkoitustensa saavuttamiseksi liitto toimii sekä toimiala- että työnantajaliittona ja tässä ominaisuudessa järjestää kokouksia, kursseja, esitelmätilaisuuksia ja harjoittaa julkaisu-, tiedotus- ja neuvontatoimintaa, tekee esityksiä ja antaa lausuntoja toimialaansa kuuluvista asioista sekä on yhteistoiminnassa koti- ja ulkomaisten yhdistysten kanssa, erityisesti Suomen Arkkitehtiliiton SAFAn ja Suomen Konsulttitoimistojen Liiton SKOLin kanssa.

Liitolla on oikeus ottaa vastaan lahjoituksia ja jälkisäädöksiä sekä omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteätä ja irtainta omaisuutta.

4 § Jäsenet

Liiton varsinaiseksi jäseneksi voidaan ottaa oikeuskelpoisia yhteisöjä, jotka harjoittavat arkkitehtitoimintaan kuuluvaa riippumatonta rakennus-, yhdyskunta-, ympäristö- tai sisustussuunnittelua, näiden alojen tutkimus- ja kehitystyötä tai vastaavaa konsulttitoimintaa ja jotka täyttävät näissä säännöissä esitetyt jäsenvaatimukset. Varsinaiset jäsenet hyväksyy liiton hallitus.

Varsinaiseksi jäseneksi pääsyn vaatimuksena on, että yhteisö on kolmen viimeisen vuoden ajan harjoittanut ammattitaitoisesti itsenäistä suunnittelu- tai konsulttitoimintaa aiemmin tässä §:ssä mainitulla toimialalla.

Yhteisö, sen omistaja tai vastuunalainen suunnittelujohto ei saa olla taloudellisesti riippuvainen sellaisesta kauppa-, teollisuus- tai urakointiliikkeestä, jonka toiminta voi häiritä puolueetonta asennoitumista.

5 § Jäsenvaatimusten lisäksi yhteisön toimivan vastuunalaisen suunnittelujohdon vaatimuksena on,

- että henkilö harjoittaa päätoimisesti 4 §:n mukaista suunnittelu- ja/tai konsulttitoimintaa

- että henkilö on Suomen Arkkitehtiliitto - Finlands Arkitektförbund r.y. SAFAn jäsen

- että henkilö on toiminut edustamallaan erikoisalalla vähintään seitsemän vuoden ajan ja että hän on vähintään kolmen viimeisen vuoden ajan harjoittanut toimintaansa itsenäisiä ratkaisuja tehden.

Mainitut vaatimukset täyttävällä vastuunalaisella suunnittelujohdolla tulee myös olla omistukseen perustuva määräysvalta yhteisössä.

6 § Yhteistyöjäseneksi voidaan liiton hallituksen päätöksellä hyväksyä 4 §:n mukaista arkkitehtitoimintaa harjoittava oikeuskelpoinen yhteisö, joka ei täytä kaikkia 4 ja 5 §:ssä mainittuja vaatimuksia tai 4 §:n mukaista arkkitehtitoimintaa harjoittava yksityinen elinkeinonharjoittaja, joka on samalla työnantaja eikä täytä kaikkia 4 ja 5 §:ssä mainittuja vaatimuksia.

Ammatinharjoittajajäseneksi voidaan liiton hallituksen päätöksellä hyväksyä sellainen suomalainen rekisteröitynyt yksityinen elinkeinonharjoittaja, joka saa pääasiallisen toimeentulonsa 4 §:n mukaista arkkitehtitoimintaa itsenäisesti harjoittamalla ja on SAFAn jäsen, eikä ole samalla työnantaja. Yksityisen elinkeinonharjoittajan tulee jäsenyyttä hakiessaan esittää liiton hallitukselle riittävä selvitys pääasiallisesta toimeentulostaan ja jäsenyyden aikana ilmoitettava välittömästi sitä koskevista muuttuneista olosuhteista. 

Yhteistyöjäsenellä ja ammatinharjoittajajäsenellä ei ole äänioikeutta liiton kokouksissa. Yhteistyöjäsenen ja ammatinharjoittajajäsenen muut oikeudet ja velvollisuudet ovat samat kuin varsinaisen jäsenen, jollei näissä säännöissä toisin mainita.

Yhteistyöjäsenen ja ammatinharjoittajajäsenen tulee hakea 4 ja 5 §:n mukaista varsinaista jäsenyyttä, kun kaikki jäsenyyden ehdot täyttyvät.

7 § Liiton jäseneksi pääsyä koskeva hakemus esitetään kirjallisesti liiton hallitukselle.

8 § Jäsen on velvollinen

- noudattamaan liiton kokouksen hyväksymiä eettisiä sääntöjä

- noudattamaan liitossa asianmukaisesti tehtyjä päätöksiä

- ilmoittamaan hallitukselle sellaiset seikat, jotka saattavat aiheuttaa sen, että jäsen ei enää täytä jäsenvaatimuksia.

9 § Maksut

Liittoon liittyessään varsinainen jäsen suorittaa liittymismaksun. Lisäksi varsinainen jäsen suorittaa liitolle vuosittaisen maksun. Liiton syyskokous päättää seuraavaa vuotta varten liittymismaksun ja vuosimaksun suuruuden. Vuosimaksun tulee olla suhteutettu jäsenen henkilökunnan lukumäärään vuosikokouksen tarkemmin päättämällä tavalla.

Yhteistyöjäsenen jäsenmaksut määräytyvät vastaavasti kuin varsinaisen jäsenen, ja niiden suuruus päätetään syyskokouksessa.

Ammatinharjoittajajäsenen jäsenmaksut ovat liittymisvuonna ja kahden sitä seuraavan vuoden ajan 30 % pienempiä kuin alhaisin syyskokouksen päättämä varsinaisen jäsenen jäsenmaksu. Tämän jälkeen jäsenmaksut määräytyvät kuten varsinaisilla jäsenillä.

Liiton vuosimaksut suoritetaan yhdessä tai kahdessa erässä siten, että ensimmäinen erä on maksettava helmikuun loppuun mennessä ja toinen erä kesäkuun loppuun mennessä. Jäsen, joka otetaan liittoon toisen vuosipuoliskon aikana suorittaa koko liittymismaksun ja puolet vuosimaksusta. Liittymismaksu on suoritettava, kun jäsenyys on hyväksytty ja vuosimaksu vuoden loppuun mennessä.

10 § Hallitus

Liiton asioita hoitaa hallitus, johon kuuluvat puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä neljä jäsentä. Hallituksen jäsenet valitaan syyskokouksessa kahdeksi vuodeksi kerrallaan, kuitenkin siten, että joka toinen vuosi valitaan puheenjohtaja ja kaksi jäsentä ja joka toinen vuosi varapuheenjohtaja ja kaksi jäsentä. Yhden valittavista jäsenistä tulee mikäli mahdollista olla Suomen Arkkitehtiliiton hallituksen jäsen. Neljä vuotta toiminutta hallituksen jäsentä ei saa valita välittömästi uudelleen, ellei häntä samalla valita puheenjohtajaksi. Tällöin hän voi olla hallituksessa vielä neljä vuotta. 

Liiton nimen ovat oikeutetut kirjoittamaan puheenjohtaja tai toiminnanjohtaja yksin tai kaksi hallituksen jäsentä yhdessä.

11 § Hallitus kutsutaan koolle puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan toimesta tarvittaessa tai jos vähintään kaksi hallituksen jäsentä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, jos puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja kaksi jäsentä on läsnä. Asiat ratkaistaan hallituksessa yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni.

12 § Hallituksen velvollisuutena on:

   1. kutsua koolle liiton kokoukset ja valmistella niissä käsiteltävät asiat

   2. panna täytäntöön liiton kokousten päätökset

   3. huolehtia liiton rahavarojen ja muun omaisuuden hoidosta

   4. valmistella liiton kokoukselle esitys jäsen- ja toimintapolitiikaksi sekä käsitellä jäsenhakemukset ja eroasiat

   5. pitää luetteloa liiton jäsenistä, jäsenten toimialoista ja johtohenkilöistä sekä jäsenkelpoisuuteen ja jäsenmaksuun vaikuttavista tiedoista

   6. edustaa liittoa ulkopuolisiin ja jäseniin nähden

   7. tehdä liiton puolesta sitoumuksia sekä esiintyä liiton puolesta kantajana ja vastaajana

   8. laatia liiton toiminta- ja tilikertomukset

   9. laatia ehdotukset liiton talousarvioksi ja toimintasuunnitelmaksi

   10. huolehtia liiton julkaisu- ja tiedotustoiminnasta

   11. valvoa liiton arvovallan säilyttämistä

   12. pitää yhteyttä kotimaisiin ja ulkomaisiin järjestöihin

   13. ottaa ja erottaa liiton toiminnanjohtaja ja tarpeelliset liiton vakinaiset toimihenkilöt sekä määritellä heidän tehtävänsä ja palkkionsa hyväksytyn toimintasuunnitelman ja talousarvion puitteissa

   14. muuten hoitaa liiton asioita ja ryhtyä tarpeellisiin toimiin liiton tarkoitusten toteuttamiseksi.

13 § Hallitus voi asettaa määrättyjä tehtäviä varten toimikuntia. Hallitus nimeää niihin jäsenet.

14 § Liiton tilit päätetään kalenterivuosittain ja ne on viimeistään seuraavan helmikuun loppuun mennessä luovutettava tilintarkastajille, joiden tulee palauttaa ne viimeistään maaliskuun 15 päivään mennessä hallitukselle oman lausuntonsa ohella.

15 § Liiton kokoukset

Liiton jäsenet kokoontuvat vuosittain kahteen varsinaiseen kokoukseen: vuosikokoukseen, joka on pidettävä huhtikuun loppuun mennessä ja syyskokoukseen, joka on pidettävä syksyllä joulukuun 15. päivään mennessä.

Vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

   1. hallituksen kertomus liiton toiminnasta ja liiton varojen hoidosta edellisenä toimintavuotena

   2. tilintarkastajien kertomus

   3. kysymys tilinpäätöksen vahvistamisesta ja hallitukselle edelliseltä tilikaudelta myönnettävästä tili- ja vastuuvapaudesta

   4. 2-4 jäsenen valinta vaalitoimikuntaan

   5. hallituksen muut esitykset

   6. jäsenten esitykset kokoukselle.

Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

   1. hallituksen seuraavaa kalenterivuotta varten esittämä toimintasuunnitelma, vuosi- ja liittymismaksujen suuruudet sekä talousarvio, samoin kuin liiton luottamushenkilöille mahdollisesti maksettavien palkkioiden vahvistaminen

   2. puheenjohtajan, varapuheenjohtajan sekä muiden hallituksen jäsenten vaalit 10 §:ssä mainitulla tavalla

   3. kahden tilintarkastajan ja heidän varamiestensä vaalit

   4. liiton noudattamasta jäsen- ja toimintapolitiikasta päättäminen

   5. hallituksen muut esitykset

   6. jäsenten esitykset kokoukselle.

16 § Jäsenten esitykset liiton kokouksessa käsiteltävistä asioista on toimitettava kirjallisesti hallitukselle vähintään kuukautta ennen kokousta.

Ylimääräinen kokous pidetään, milloin liiton kokous tai hallitus katsoo sellaisen tarpeelliseksi tai milloin vähintään kymmenesosa liiton äänioikeutettujen jäsenten lukumäärästä on tehnyt erityisesti ilmoittamaansa asiaa varten hallituksen puheenjohtajalle tätä koskevan kirjallisen esityksen. Kokous on pidettävä kahden kuukauden kuluessa, kun tätä koskeva esitys on toimitettu liiton toimistoon.

Hallitus toimittaa kirjallisen kutsun vähintään 10 päivää ennen liiton kokousta jokaiselle jäsenelle. Kutsussa on mainittava kokouksessa esille tulevat asiat. Kokouksessa johtaa puhetta puheenjohtaja, jonka valintaa koskevassa vaalissa jokaisella varsinaisella jäsenellä on yksi ääni.

Tämän lisäksi kokoukselle on valittava sihteeri ja kaksi pöytäkirjantarkastajaa.

17 § Varsinaisen jäsenen äänioikeutta käyttää liiton kokouksessa jäsenen valtuuttama henkilö. Poissaoleva jäsen voi kirjallisesti valtuuttaa asiamiehekseen kokouksessa toisen varsinaisen jäsenen edustajan. Kukaan ei voi kuitenkaan edustaa useampaa kuin yhtä poissaolevaa jäsentä.

Liiton kokouksissa on jäsenen äänimäärä 16 §:ssä mainittua kokouksen puheenjohtajan vaalia koskevin poikkeuksin seuraava:

Jäsenen henkilökunta Äänten lukumäärä

1-5 1

6-10 2

11-20 3

21-40 4

41- 5

Henkilökunnaksi lasketaan ne vakinaisessa työsuhteessa olevat toimihenkilöt, jotka yhteisössä osallistuvat 4 §:ssä mainittuun toimintaan kunkin vuoden tammikuun ensimmäisen työpäivän tilanteen mukaan.

Kaikki päätökset, jotka eivät koske näiden sääntöjen muuttamista tai tämän liiton purkamista tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Jos äänten lukumäärä on tasan, ratkaisee arpa. Suljettu äänestys on suoritettava, jos joku jäsen sitä vaatii.

18 § Vaalitoimikunta

Liiton vuosikokous valitsee vaalitoimikunnan, jossa on vähintään kaksi ja enintään neljä jäsentä ja jonka liiton puheenjohtaja kutsuu koolle. Vaalitoimikunnan jäsenet valitsevat keskuudestaan puheenjohtajan. Toimikunnan tehtävänä on valmistella seuraavassa syyskokouksessa pidettäviä vaaleja ja toimittaa ehdotus liiton luottamushenkilöiksi viimeistään syyskokouksen kutsun yhteydessä jäsenille.

19 § Jäsenen ero liitosta

Jos jäsen haluaa erota liitosta, sen on tehtävä siitä kirjallinen ilmoitus liiton hallitukselle, tai sen puheenjohtajalle tai ilmoitettava eroamisestaan liiton kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Jäsen on velvollinen suorittamaan liitolle ennen jäsensuhteen lakkaamista erääntyneet jäsenmaksut.

Kun varsinainen jäsen on jättänyt suorittamatta 9 §:ssä määrättyjä maksuja, jäsen menettää äänioikeutensa maksujen laiminlyöntiä seuraavan vuoden alusta lukien. Ellei varsinainen jäsen tämän jälkeen ole ensimmäisen vuosipuoliskon päätyttyä suorittanut laiminlyötyjä maksuja, tulee hallituksen kirjatulla kirjeellä ja tähän säännökseen viitaten toimittaa muistutus. Ellei maksua tapahdu kahden viikon kuluessa tällaisesta muistutuksesta, hallitus voi todeta jäsenen eronneeksi.

Hallitus voi antaa varoituksen tai erottaa jäsenen, joka ei ole täyttänyt velvoituksia, joihin se on liittoon liittymällä sitoutunut tai jos jäsen menettelyllään liitossa tai sen ulkopuolella on vaikeuttanut liiton toimintaa. Jäsenen erottaminen on tehtävä hallituksen yksimielisellä päätöksellä.

Eroperusteen toteamisesta on kirjallisesti tiedotettava jäsenelle, jota asia koskee, ilmoitettava asian käsittelyjärjestys sekä varattava mahdollisuus vastineeseen. Ero astuu voimaan hallituksen kokouksen päätöstä seuraavan kalenterivuoden alusta. Jäsenellä, jonka jäsenyys on lakannut, ei ole mitään oikeutta liiton omaisuuteen.

20 § Erinäisiä säännöksiä

Ehdotus näiden sääntöjen muuttamisesta on käsiteltävä kahdessa peräkkäisessä, vähintään kuukauden väliajoin pidettävässä liiton kokouksessa, joista ainakin toisen tulee olla liiton varsinainen kokous. Sääntöjen muutoksen hyväksymiseen tarvitaan vähintään 2/3 äänestyksessä annetuista äänistä kummassakin kokouksessa.

21 § Jotta liitto voitaisiin purkaa, on tätä koskeva päätös tehtävä kahdessa, vähintään kuukauden väliajoin toisiaan seuraavassa liiton kokouksessa, joista toisen on oltava liiton varsinainen kokous. Päätökseen tulee tällöin kummassakin kokouksessa yhtyä vähintään 4/5 liiton kokouksessa annetuista äänistä.

Liiton purkautuessa sen varojen käytöstä päättää liiton viimeinen kokous. Mikäli lahjoituksista, jälkisäädöksistä tai määrättyyn tarkoitukseen muodostetuista rahastoista ei ole toisin säädetty, varat käytetään 2 §:n mukaiseen tarkoitukseen tai annetaan sellaiselle oikeuskelpoiselle yhteisölle tai säätiölle, joka voi käyttää varoja 2 §:n mukaiseen tarkoitukseen Suomessa.

22 § Muissa kohdissa noudatetaan voimassa olevan yhdistyslain säännöksiä.