Arkkitehtialan tekoälyselvitys: tekoäly on hyvä renki, mutta huono isäntä
Julkaistu 28.4.2026
Arkkitehtitoimistojen liitto ATL ja Suomen arkkitehtiliitto SAFA teettivät yhteistyössä arkkitehtialalle tekoälykyselyn maaliskuussa 2026. Tarkoituksena oli selvittää ensimmäistä kertaa laajamittaisesti miten tekoälyä käytetään arkkitehtitoimistoissa ja arkkitehdin työssä. Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa toimialan näkemyksiä siitä, missä asioissa tekoälystä on tällä hetkellä eniten hyötyä, ja toisaalta myös siitä, miten sen nähdään vaikuttavan alaan tulevaisuudessa.
Saimme kyselyyn yhteensä hieman yli 80 vastausta. Kyselyn kaikista vastaajista reilu puolet (n. 54 %) edustivat palkansaajia (38 % yksityisellä sektorilla ja 16 % julkisella sektorilla), ja loput edustivat yrittäjiä/yrityksen osakkaita (n. 40 %) tai jotain muuta (3,7 %).
Kysyttäessä vastaajan yrityksen tai työpaikan kokoa, yrittäjistä yli 70 % ilmoitti yrityksensä kooksi 1-10 henkilöä, kun taas palkansaajissa hajontaa oli enemmän ja n. 34 % vastaajista ilmoitti työpaikkansa kooksi 21-50 henkilöä. 19 % ilmoitti työpaikkansa kooksi yli 80 henkilöä.
Yrityksistä vajaa puolet ilmoittivat, että tekoälyä on hyödynnetty 1-2 vuoden ajan, ja 15 % ilmoitti, että tekoälyä on hyödynnetty yli 2 vuotta. Yrityksissä käytetään toistaiseksi pääasiallisesti maksuttomia tekoälypalveluita, mutta puolet yrityksistä vastasi, että käytössä on myös maksullisia työkaluja.
Yrityksiltä kysyttiin myös, missä projektin vaiheissa tekoälyä hyödynnetään. Valtaosa käyttää tekoälyä projektien visualisoimiseen, sekä luonnostelu ja ideointivaiheessa. Lähes puolet yrityksistä ilmoitti lisäksi tekoälyä käytettävän myös tekstinkäsittelyyn, tiedonhakuun ja analysointiin, sekä erilaisiin hallinnollisiin tehtäviin, joissa työ on teksti- tai taulukkomuotoista.
Vain 6 % vastaajista ilmoitti, että tekoäly on muuttanut yrityksen palvelutarjontaa tai hinnoittelumalleja. 70 % yrityksistä koki, että tekoälyn käyttöönotto ja omaksuminen on pakollista, jotta pärjää kilpailussa tulevaisuudessa. Vastaajista 48 % mukaan yrityksissä ja työpaikoilla etsitään aktiivisesti uusia tapoja hyödyntää tekoälyä, mutta selkeää näkemystä tekoälyn hyödyntämisen mahdollisuuksista ei vielä näytä olevan.
Kun kysyttiin tuoko tekoälyn hyödyntäminen kilpailuetua tällä hetkellä, reilu kolmannes yrityksistä vastasi myöntävästi ja vajaa puolet kieltävästi. Sen sijaan selkeä enemmistö oli sitä mieltä, että tulevaisuudessa tekoälyn hyödyntäminen tuo kilpailuetua
Esitimme vastaajille väittämiä, jotta saisimme käsityksen siitä, miten tekoälyn käyttö nähdään alalla:
Kaikista vastaajista 70% arvioi tekoälyn muuttavan työtehtäviä ja työn tekemisen tapoja seuraavan viiden vuoden aikana jonkin verran tai melko paljon. 17% vastaajista arvioi niiden muuttuvan erittäin paljon.
Lähes puolet kaikista vastaajista arvioi, että arkkitehtitoimisto, joka ei hyödynnä tekoälyä, ei ole kilpailukykyinen viiden vuoden kuluttua. Toisaalta, valtaosa vastaajista oli sitä mieltä, että tekoäly on vielä tällä hetkellä enemmän markkinointipuhetta ja hypeä, kuin todellista liiketoimintahyötyä. Vastaajien keskuudessa oli kuitenkin vahva usko siihen, että yritysten tarjoamia palveluja voidaan parantaa tekoälyn avulla. Vastaajien mukaan tekoäly lisää selkeästi työn tuottavuutta.
Työntekijöiden ja yritysten näkemyksissä oli selkeä ero siinä, tuleeko tekoäly korvaamaan osan nykyisesti henkilöstöstä tai muuttamaan heidän toimenkuvaansa täysin.
Yrittäjistä yli 60 % oli selkeästi sitä mieltä, että näin ei tulisi tapahtumaan, kun taas työntekijöiden vastauksissa oli nähtävissä enemmän epävarmuutta sen suhteen. Yrityksistä yli 70 % ilmoitti, ettei usko tekoälyn käytön vaikuttavan yrityksen henkilöstömäärään seuraavan kolmen vuoden aikana ja 6 % uskoi henkilöstön määrän jopa kasvavan.
Tekoälyn nopea kehitys ja sen jalkautuminen arkkitehtialalle herättävät ammattikunnassa huolta. Vastauksista piirtyy esiin moninainen uhkakuvien verkko, joka koskettaa niin ammatin taloudellisia elinehtoja, rakennustaiteellista laatua kuin tulevien sukupolvien työllistymismahdollisuuksiakin.
Yksi voimakkaimmin esiin nousevista uhkakuvista on arkkitehtisuunnittelun arvostuksen rapautuminen ja siihen kytkeytyvä hintojen polkeminen.
Kun kuka tahansa pystyy tekoälyn avulla generoimaan nopeasti visuaalisesti näyttäviä ja näennäisen valmiita kuvia, vaarana on, että tilaajat alkavat aliarvioida todellisen arkkitehtityön vaativuutta. Syntyy harhaanjohtava kuvitelma siitä, että koko monimutkainen suunnitteluprosessi on tekoälyn myötä tehostunut murto-osaan entisestä. Kilpailu kiristyy epäterveelle tasolle, jos hintojen oletetaan joustavan teknologian tuoman näennäisen helppouden myötä.
Tämä kehityskulku kytkeytyy toiseen merkittävään uhkakuvaan: muiden kuin koulutettujen arkkitehtien rynnäkköön suunnittelumarkkinoille. Kyselyssä esitetään syvä huoli siitä, että rakennusliikkeet, insinööritoimistot, urakoitsijat tai jopa pientaloja rakennuttavat maallikot alkavat tuottaa luonnoksia ja arkkitehtisuunnitelmia tekoälyä hyödyntämällä, ohittaen arkkitehdin laaja-alaisen asiantuntemuksen.
Asiantuntijuuden sivuuttaminen heijastuu suoraan pelkoihin rakennetun ympäristön laadun heikkenemisestä. Arkkitehtuuri on pohjimmiltaan ihmislähtöistä, inhimillistä ja paikkaan sidottua työtä. Jos luova prosessi siirretään puhtaasti rationaalis-matemaattisille malleille, vaarana on suunnitelmien muuttuminen geneerisiksi, kylmiksi ja persoonattomiksi ratkaisuiksi, joissa ei ole ymmärretty hienovaraista suhdetta ihmisen, kulttuurin ja fyysisen ympäristön välillä.
Arkkitehtitoimistoissa on perinteisesti siirretty hiljaista tietoa ja kasvatettu uusia ammattilaisia ohjaamalla rutiininomaisia ja avustavia tehtäviä opiskelijoille tai vastavalmistuneille. Kun tekoäly ottaa hoitaakseen nämä rutiinityöt, nuorten luonnollinen väylä kartuttaa käytännön osaamista ja kasvaa ammattiin katkeaa.
Käytännön suunnittelutyössä tekoälyn soveltaminen herättää lisäksi useita kriittisiä kysymyksiä vastuista, tietoturvasta ja tekijänoikeuksista. On epäselvää, kuka kantaa lopullisen juridisen ja moraalisen vastuun mahdollisista virheistä, joita syy-seuraussuhteita heikosti ymmärtävä tekoäly tuottaa suunnitelmiin. Samaan aikaan salassa pidettävän hanketiedon vuotaminen ulkopuolisille tekoälyalustoille ja omien alkuperäisten ideoiden luvaton leviäminen herättää huolta. Puhumattakaan siitä, että aikataulu- ja kustannuspaineet pakottavat toimijat ottamaan uusia työkaluja käyttöön kiireellä ilman kritiikkiä.
Arkkitehtien näkemykset tekoälyn uhista eivät kumpua pelkästä muutosvastarinnasta, vaan aidosta huolesta koko ammattikunnan elinkelpoisuudesta ja rakennetun ympäristön pitkän aikavälin laadusta.
Vastaajien näkemykset tekoälyn tuomista mahdollisuuksista piirtyvät kyselyn vastauksissa varsin selkeänä ja yhtenäisenä kokonaisuutena. Ylivoimaisesti suurin ja toistuvin odotus kohdistuu siihen, että tekoäly palauttaisi arkkitehdin työn painopisteen takaisin itse ytimeen: luovaan suunnitteluun, arkkitehtuuriin ja monimutkaisten ongelmien ratkaisemiseen. Moni vastaaja kokee nykyisen työnkuvan sirpaloituneen ja täyttyneen erilaisesta metatyöstä, byrokratiasta ja mekaanisesta suorittamisesta. Tekoäly nähdäänkin ennen kaikkea tervetulleena apulaisena, joka siivoaa pöydältä aikaa vievät rutiinit ja antaa asiantuntijalle tilaa keskittyä siihen, mihin hänet on todellisuudessa koulutettu.
Kun tekoäly hoitaa triviaalit ja toistuvat tehtävät, työn tuottavuus kasvaa merkittävästi. Tämä kytkeytyy vastaajien mielestä vahvasti myös työssä jaksamiseen. Kyselyssä nousi esiin huoli alan nykyisestä kiireestä ja inhimillisten resurssien kulumisesta. Oikein hyödynnettynä tekoälyn toivotaan jopa lyhentävän työviikkoja ja tekevän arkkitehdin työstä mielekkäämpää ja kiinnostavampaa, kun aivotyö voidaan kohdentaa oikeisiin asioihin.
Luovan työn tueksi tekoäly tuo aivan uudenlaista nopeutta ja ketteryyttä ideointiin sekä erilaisten suunnitteluvaihtoehtojen vertailuun. Tekoälyn kyky generoida havainnekuvia ja testata visuaalisia konsepteja koetaan etuna. Se toimii eräänlaisena aivoriihikumppanina, joka auttaa löytämään uusia näkökulmia ja jäsentelemään ajatuksia. Tilaajalle tämä näyttäytyy nopeampana kykynä esitellä erilaisia vaihtoehtoja ja havainnollistaa tilallisia ratkaisuja ymmärrettävästi. Tämä nopea iterointi voi parhaimmillaan nostaa arkkitehtuurin tasoa, kun erilaisia polkuja on vaivatonta ja edullista tutkia ennen lopullisia päätöksiä.
Tekoälyn potentiaali ei kuitenkaan rajoitu vain visuaalisuuteen ja ideointiin, vaan se ulottuu syvälle datan analysointiin ja tekniseen laadunvarmistukseen. Arkkitehdit odottavat tekoälyn tuovan reaaliaikaista tukea esimerkiksi kustannusten, energiatehokkuuden, hiilijalanjäljen ja muiden ekologisten arvojen laskentaan. Kun nämä ominaisuudet integroituvat osaksi tietomalliohjelmistoja ja suunnitteluprosesseja, hankalien vaatimusten yhteensovittaminen helpottuu. Samalla tekoälyn toivotaan karsivan inhimillisiä huolimattomuusvirheitä, tarkistavan mittauspiirustuksia ja auttavan suurten datamäärien, kuten kaupunkisuunnittelun lähtötietojen, suodattamisessa ja hallinnassa.
Liiketoiminnan ja kilpailukyvyn näkökulmasta tekoäly voi toimia merkittävänä pelikentän tasoittajana. Pienet ja vasta aloittavat arkkitehtitoimistot voivat saada tekoälystä uudenlaisia työkaluja, joiden avulla ne pystyvät kilpailemaan resursseillaan tasavertaisemmin suurten toimistojen kanssa. Myös kansainvälistyminen nähdään aiempaa helpompana, kun kielimallit ja tekoäly auttavat omaksumaan vieraiden maiden rakennusmääräyksiä ja käytäntöjä nopeasti. Laajemmassa kuvassa tekoälyn ymmärtäminen voi jopa kasvattaa arkkitehdin roolia rakennushankkeissa, mahdollistaen syvemmän osallistumisen hankkeiden johtamiseen ja rakennuttamiseen, mikäli ammattikunta on valmis tarttumaan tähän mahdollisuuteen.
Vaikka ilmassa on paljon optimismia, vastaukset paljastavat myös tervettä kriittisyyttä ja ymmärrystä mahdollisista sudenkuopista. Tekoäly nähdäänkin tällä hetkellä hyvänä renkinä, mutta huonona isäntänä: se ei vielä pysty korvaamaan ihmisen luotettavuutta esimerkiksi tarkoissa toteutussuunnitelmissa, mutta fiksusti ohjattuna se on korvaamaton työkalu.
Lisätietoja antaa:
Roni Koski-Tuuri
asiantuntija-arkkitehti
roni.koski-tuuri@atl.fi