Arkkitehtitoimistojen kasvun johtaminen on tasapainottelua

Teksti Kaisla Soljanto
Julkaistu 24.2.2026

Suomalainen arkkitehtuuriala on keskellä merkittävää murrosta: meneillään on kasvun, fuusioiden ja yritysostojen aikakausi. Vaikka valtaosa toimistoista on yhä pieniä, kehityssuunta kohti suurempia, strukturoidumpia organisaatioita on selkeä. Ilmiö heijastaa laajempaa muutosta asiantuntijaorganisaatioissa, joissa kasvu ja konsolidoituminen usein muokkaavat paitsi liiketoimintamalleja myös johtamisen sisäistä dynamiikkaa. Kasvu ja kehitys ovat tuoneet mukanaan uusia organisaatiorakenteita ja -kulttuureita, mikä puolestaan on herättänyt kysymyksiä arkkitehtijohtamisesta nopeasti muuttuvalla alalla. Tämän seurauksena organisaatiotutkimuksen näkökulma arkkitehtuuriin on ajankohtainen ja merkityksellinen.

Monialaisen diplomityöni tarkoitus on kartoittaa suomalaisen arkkitehtuurialan kehitystä. Katsaus kasvun vahvuuksiin ja haasteisiin toimii ohjenuorana muutoksen keskellä luoviville alan ammattilaisille. Tutkimus tarkastelee kasvun vaikutuksia sekä johtamis- ja esihenkilökäytäntöjä kasvavissa arkkitehtitoimistoissa laadullisen, neljän toimiston ja 15 arkkitehtialan ammattilaisen monitapaustutkimuksen avulla, tulkinnalliseen epistemologiaan pohjautuen.

Tulokset osoittavat, että kasvu tuottaa sekä organisaatiollisia hyötyjä, kuten lisääntynyttä vakautta, yhteisiä toimintatapoja, oppimismahdollisuuksia ja selkeämpiä urapolkuja, että haasteita, kuten hierarkian kasvua, joustavuuden heikkenemistä, vaikeuksia käytäntöjen jalkauttamisessa ja lisääntynyttä byrokratiaa.

Tutkimus paljastaa myös keskijohdon kasvun, siirtymän kohti hajautetumpaa johtajuutta sekä vuorovaikutustaitojen keskeisen merkityksen arkkitehtuurialan johtamistyössä. Nämä tulokset syventävät ymmärrystä arkkitehtiorganisaatioiden kasvudynamiikasta ja osoittavat vahvan yhtäläisyyden suomalaisen arkkitehtikentän ja vakiintuneen asiantuntijaorganisaatioteorian välillä. Tutkimus edistää arkkitehtuurin johtamisen tutkimusta tarjoamalla ajantasaista empiiristä tietoa siitä, kuinka organisatorinen kasvu muovaa johtajuutta ja esihenkilötyötä.

Arkkitehtitoimistojen kasvun haaste on suunnittelun inhimillisen ja kulttuurillisen ytimen säilyttäminen. Tutkimukseni osoittaa, ettei arkkitehtuurijohtajuus ole ainoastaan visiointia ja suunnan näyttämistä, vaan myös palvelua, jolla luodaan muille edellytykset menestyä, oppia ja suunnitella hyvin. Johtamisen tunnistaminen luovana tekona ja eettisenä vastuuna antaa arkkitehtitoimistoille mahdollisuuden kehittyä menettämättä tarkoitustaan: mahdollistaa merkityksellinen ja korkealaatuinen arkkitehtityö.

Tutustu Kaislan diplomityöhön Architectural Management: Strengths and Challenges within Growing Organisations  >>

ATL oli mukana rahoittamassa Kaisla Soljannon diplomityötä.