Arkkitehtitoimiston johtamisen sietämätön keveys

Teksti Anu Yanar
Julkaistu 13.10.2025

 

Matalan hierarkian työyhteisöissä ihmisten johtaminen ei perustu muodollisiin rakenteisiin tai perinteisiin esimiesrooleihin. Asiantuntijat toimivat tasa-arvoisina kollegoina, vuorovaikutus on avointa ja ilmapiiri myönteinen. Työntekijät toimivat hyvin itsenäisesti, ymmärtävät tehtävänsä, ovat motivoituneita ja vastuut jakautuvat luontevasti. Toiminta vaikuttaa sujuvan ikään kuin omalla painollaan, ja ihmisten johtamisen taakka tuntuu kevyeltä.

Johtamisen keveys voi kuitenkin osin johtua siitä, että tehtävän merkitystä ei aina tiedosteta. Johtaminen saatetaan nähdä riittäväksi, kun keskustellaan arkkitehtuurista, suunnitteluprosesseista ja tehtävistä. Tällöin johtamisen inhimillinen ulottuvuus – kuten yhteisten tavoitteiden kirkastaminen, motivaation vahvistaminen, osaamisen kehittäminen ja työhyvinvoinnin tukeminen – voi jäädä taka-alalle.

Arkkitehtitoimistoissa suunnittelun, projektien ja liiketoiminnan hallinta edustavat johtamisen management-puolta, jossa vastuut ovat yleensä selkeästi määriteltyjä ja osaaminen vakiintunutta. Sen sijaan ihmisten johtaminen ja toimiston toimintakulttuurin kehittäminen – eli leadership-ulottuvuus – hahmottuu usein abstraktimpana, ja siihen liittyvä osaaminen saatetaan nähdä enemmän henkilökohtaisena ominaisuutena kuin kehitettävänä taitona.

 

Kestämätön keveys

Jos ihmisten johtaminen jää matalan hierarkian ja hyvän ilmapiirin varaan, seurauksena voi helposti olla laissez-faire-tyyppinen johtamistyyli, jossa vastuu ihmisistä jää ottamatta.

Arkkitehdit työskentelevät usein hyvin itsenäisesti, ja itseohjautuvuutta pidetään arvona – mutta ilman selkeää johtajuutta työntekijät voivat jäädä yksin. Roolit hämärtyvät, konfliktit jäävät käsittelemättä ja toimiston sisäinen yhteistyö ei kehity toivotulla tavalla. Uutena haasteena on z- sukupolvi. He odottavat johtamiselta erityisen paljon palautetta, tukea oman potentiaalinsa hyödyntämiseen ja mahdollisuuksia kehittyä.

Kevyellä suhtautumisella ihmisten johtamiseen voi olla raskaat seuraukset. Se heikentää työn laatua, joka näkyy luovuuden hiipumisena ja tehokkuuden laskuna. Vaikutukset ulottuvat motivaatioon, sitoutumiseen ja työhyvinvointiin. Inhimillisen näkökulman lisäksi liian kevyt ote johtamiseen näkyy samalla myös viivan alla.

 

Johtamisesta johtajuuteen

Matalan hierarkian asiantuntijayhteisöt vaativat vähintäänkin yhtä paljon johtamista kuin hierarkkiset organisaatiot – johtaminen on vain erilaista. Sen tehtävänä ei ole rajoittaa itseohjautuvuutta, vaan luoda sille tilaa ja tarjota tukea.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että työn sisällön lisäksi huomiosi johtajana kohdistuu myös työntekijöihin ja heidän väliseen yhteistyöhön. Johtaminen on mm. tarkkaa kuuntelemista, motivaation ja työn merkityksellisyyden vahvistamista, arvostavan vuorovaikutuskulttuurin kehittämistä, osallisuuden edistämistä ja luottamuksen ilmapiirin ylläpitämistä.

Jotta tämä toteutuu, tarvitset osaamista. Keskeisiä taitoja ovat valmentavan keskustelun taidot ja osallistavien menetelmien käyttäminen ryhmätilanteissa. Kyky johtaa sitoutumista ja työhyvinvointia jatkuvassa muutoksessa ja epävarmuudessa on yksi tärkeimmistä ydintaidoista. Palautekulttuurin kehittäminen ja työntekijöiden ammatillisen kasvun tukeminen ovat myös onnistuneen johtajuuden keskeisiä taitoja.

 

Hyväksi johtajaksi ei synnytä

Hyvä ja arvostava johtajuus ei vaadi karismaa, eikä se ole sidottu temperamenttipiirteisiin. Johtajuus syntyy kyvystä kohdata ihmiset – sekä yksilöinä että yhteisönä – ja vahvistaa heidän onnistumistaan työssään. Se vaatii taitoa sekä herkkyyttä ohjata toimistosi vuorovaikutuskulttuuria.

Johtajuus ei siis ole synnynnäinen ominaisuus vaan taito, jota voi kehittää ja vahvistaa. Siihen kannattaa panostaa yhtä systemaattisesti kuin suunnittelun laatuun. Parhaimmillaan johtajana kasvu tapahtuu oman persoonan ja arvojen pohjalta. Keveyttä työhön tuo se, että olet kotonasi omassa roolissasi ja osaat toimia viisaasti erilaisissa tilanteissa.

Kun johtajuus tuntuu sinusta merkitykselliseltä, pystyt myös vahvistamaan työn mielekkyyttä muille. Epävarmuuden ja muutoksen keskellä toivon ja työn merkityksellisyyden johtaminen on tärkeämpää kuin koskaan – sekä yksilöiden hyvinvoinnin että toimiston menestyksen kannalta.