Arkkitehtuurikilpailu tuo laadukasta, mutta myös taloudellista rakentamista
Julkaistu 3.6.2026
Arkkitehtuurikilpailut ovat perinteisesti tunnettu keino luoda korkealaatuista ja kestävää kulttuuriympäristöä. Viimeisimmät eurooppalaiset tutkimukset ja linjaukset kuitenkin osoittavat, että kilpailutus ei ole vain esteettinen tai tilaajan kustannushyötyyn kytkeytyvä työkalu, vaan se toimii arkkitehtitoimistoille elintärkeänä moottorina, joka luo uutta liiketoimintaa, tasa-arvoistaa markkinoita ja mahdollistaa innovaatiot.
Kilpailu todistaa arkkitehdin työn taloudellisen arvon
Euroopan arkkitehtiliitto Architects’ Council of Europe (ACE) on julkaissut laajan katsauksen, joka osoittaa arkkitehtuurikilpailun kautta toteutettujen hankkeiden voivan säästää rakennuskustannuksissa yli 18 prosenttia verrattuna muihin hankintamenetelmiin. Suomen Arkkitehtiliitto SAFA:n pääsihteeri Arja Lukin referoi tätä merkittävää koostetta SAFA:n verkkosivuilla ja muistuttaa, että arkkitehtitoimistojen näkökulmasta tulos on vahva argumentti, sillä se osoittaa aukottomasti arkkitehdin tekemän korkealaatuisen suunnittelutyön ja luovan prosessin maksavan itsensä moninkertaisesti takaisin. Kun tilaaja valitsee parhaan ratkaisun kymmenien ehdotusten joukosta, arkkitehdit pystyvät optimoimaan tilankäytön, materiaalivirrat ja elinkaarikustannukset jo esisuunnitteluvaiheessa, mikä poistaa myöhempiä kalliita muutostöitä ja nostaa arkkitehdin aseman pelkästä piirtäjästä strategiseksi taloudellisen arvon tuottajaksi.
Kustannuskysymys ei vähennä avoimuuden arvoa
Arkkitehtuurikilpailut herättävät luonnollisesti myös keskustelua resursseista, ja toisinaan erityisesti vakiintuneet toimistot voivat pitää niihin osallistumista kalliina ajanhukkana. Suuren organisaation pyörittäminen ja sitominen palkattomaan tai pelkän palkintoriskillä tehtävään kilpailutyöhön vaatii merkittäviä taloudellisia panostuksia. Tämä toimintatavan kriittinen tarkastelu ei kuitenkaan vähennä kilpailujärjestelmän yleistä arvoa. Järjestelmän pääasia on varmistaa, että kaikilla halukkailla toimistoilla koosta riippumatta on aina reilu mahdollisuus osallistua ja tarjota parasta osaamistaan.
Tämä avoimuus on ollut historiallisen merkittävää myös meillä kotimaassa. Suomen entisistä ja nykyisistä kärkitoimistoista useimmat ovat saaneet alkunsa ja syntyneet juuri arkkitehtuurikilpailumenestyksen pohjalta. Kilpailut ovat toimineet ponnahduslautana, joka on nostanut lahjakkaat suunnittelijat suuren yleisön ja merkittävien tilaajien tietoisuuteen, uudistaen samalla koko suomalaista arkkitehtuurikenttää sukupolvi toisensa jälkeen.
Huoli alan uusiutumisesta: Kun ponnahduslauta rakoilee
Viime vuosina alalla on kuitenkin herännyt vakava huoli siitä, että uuden toimiston perustaminen ja vakiinnuttaminen pelkän kilpailumenestyksen avulla on muuttunut huomattavasti aiempaa vaikeammaksi. Jos kilpailut eivät enää kykene synnyttämään uusia toimistoja, koko arkkitehtuurialan laadullinen ja sisällöllinen uusiutuminen vaarantuu. Ilman nuorten toimistojen tuomaa haastetta ja tuoreita näkökulmia vaarana on arkkitehtuurin yksipuolistuminen ja markkinoiden keskittyminen vain muutamille suurille toimijoille.
Suurin este uuden polven toimistojen synnylle löytyy usein kilpailun jälkeisestä byrokratiasta ja muuttuneista teknisistä vaatimuksista. Vaikka itse kilpailu olisi anonyymi ja avoin, julkiset tilaajat asettavat varsinaiseen jatkosuunnittelusopimukseen nykyään niin tiukkoja liikevaihto-, vakuutus- ja referenssivaatimuksia, että vasta perustettu toimisto ei pysty niitä täyttämään ilman vakiintunutta kumppania.
Reilu kilpailu avaa ovet nuorille ja pienille toimistoille
Tämän kehityskulun kääntämiseksi ACE yhdessä Kansainvälisen arkkitehtiliiton (UIA) kanssa korostaa, että anonyymit arkkitehtuurikilpailut on säilytettävä puhtaimpana laatuun perustuvana hankintamuotona. Kilpailujen anonymiteetin on taattava se, että ehdotuksia arvioidaan pelkästään idean ja laadun – ei toimiston koon, historian tai liikevaihdon – perusteella. Tämä tarjoaa nuorille arkkitehdeille ja pienille toimistoille ainutlaatuisen väylän voittaa julkisia hankkeita ja murtautua markkinoille ilman raskaiden referenssien tuomaa taakkaa. Samalla ACE:n tukema eurooppalainen ARCH-E-hanke pyrkii murtamaan näitä valtioiden rajat ylittäviä ja sopimusteknisiä esteitä, jotta uudet digitaaliset työkalut sekä yhteiset standardit tekisivät myös suomalaisille mikroyrityksille helpommaksi laajentaa liiketoimintaansa ja kansainvälistyä.
Alusta innovaatioille ja kestävälle tulevaisuudelle
ACE:n tuoreimmat kannanotot, kuten Winterthur Declaration on Post-Carbon Construction, osoittavat vihreän siirtymän ja kiertotalouden vaativan perinteisten hankintamallien joustavoittamista, mihin arkkitehtuurikilpailu on täydellinen vastaus. Toimistoille kilpailut toimivatkin kuin tuotekehityslaboratoriot, joissa arkkitehdit pääsevät testaamaan uusimpia vähähiilisen rakentamisen ratkaisuja, puurakenteita ja olemassa olevan rakennuskannan uusiokäyttöä ilman tavanomaisten urakkamuotojen kankeita rajoitteita. Kilpailuissa syntyneet innovaatiot jäävät lopulta toimistojen henkiseksi pääomaksi, jota voidaan hyödyntää tulevissa kaupallisissa hankkeissa.
Jotta kilpailut palvelisivat toimistoja parhaalla mahdollisella tavalla ja turvaisivat alan uusiutumisen, ACE ja UIA ajavat aktiivisesti tiukempia kriteereitä kilpailuohjelmille ja kevyempiä jatkosopimusmenettelyitä. Arkkitehtitoimistojen kannalta positiivista on järjestöjen yhteinen vaatimus siitä, että kilpailujen vaatimustasojen on oltava realistisia ja palkkiot sekä lunastukset on suhteutettava tehtyyn työmäärään. Kun prosessit ovat selkeitä ja osallistujille reiluja, kilpailuun sijoitettu työaika on toimistolle turvattu investointi tulevaisuuteen.
Vaikka arkkitehtuurikilpailu vaatii toimistoilta resursseja ja riskinottokykyä, se on tutkitusti tehokkain työkalu oman osaamisen todistamiseen, alan uusiutumiseen ja liiketoiminnan kasvattamiseen. Kun ACE:n kooste osoittaa tilaajan säästävän prosessissa lähes viidenneksen kustannuksista ja järjestelmä itsessään mahdollistaa uusien toimistojen syntymisen, voittavat kilpailukulttuurin vaalimisesta ja reiluista pelisäännöistä pitkällä aikavälillä kaikki.
Kalle Euro
Arkkitehtitoimistojen Liitto ATL:n toiminnanjohtaja
Arkkitehtien Euroopan neuvosto ACE:n EU-hankkeiden työryhmän jäsen
KUVA Joona Raevuori