Kuntien hankintaosaamisessa puutteita – liian usein tuijotetaan vain hintalappua
TEKSTI: Heidi Hammarsten
Tietämättömyys taustalla. Julkisten hankintojen pitäisi perustua vahvaan hankintaosaamiseen, mutta kunnissa näin ei läheskään aina ole.
Arkkitehtitoimistojen liiton (ATL) toiminnanjohtaja Kalle Euro: “Hankintojen laatuun ei kiinnitetä riittävästi huomiota, vaan hinta sanelee edelleen luvattoman paljon päätöksenteossa. Silloin riski huonon laadun ostamiselle kasvaa.”
Huonojen hankintojen taustalla on usein tietämättömyys. Euro:
- “Hankintoja tuntuvat tekevän lähinnä hankinta-ammattilaiset. He osaavat hankintalain mutta eivät aina ymmärrä itse hankintaa.
- Hankintayksiköitä on vain isoimmissa kaupungeissa. Pienissä kunnissa osaaminen on yksittäisistä virkamiehistä kiinni.”
Kustannukset kasvavat. Yleisen arvion mukaan julkisiin hankintoihin käytetään Suomessa vuosittain
- noin 35 miljardia euroa, josta noin 12–15 miljardia euroa on kuntien ostoja ulkopuolisilta tavaran- ja palveluntuottajilta.
Kuntien todelliset kustannukset voivat kasvaa entisestään pitkällä aikavälillä.
ATL muistuttaa, että esimerkiksi arkkitehtipalveluhankintojen kohdalla laadukkaaseen suunnitteluun kannattaa panostaa, sillä rakennuksen toimivuus ja elinkaari määrittävät lopulta todelliset kustannukset.
Pienikin lisäsatsaus suunnitteluun rakentamisen alkuvaiheessa voi tuoda suuria säästöjä rakennus- ja käyttövaiheeseen.
Rakennuksen kustannuksista syntyy
- 1–5 % suunnittelusta
- 60–90 % rakennus- ja käyttövaiheesta
- 10–40% remonteista.
Euro: “Jos suunnittelun osuutta kasvatetaan edes jonkin verran
- rakennuksen toiminnallisuus ja kestävyys paranevat
- rakennuksen elinkaari pitenee
- rakennuksen hiilijalanjälki pienenee ja
- viihtyisyys ja esteettisyys lisääntyvät.”
Huonot hankinnat voivat pahimmillaan myös rapauttaa kuntien rakennuskantaa.
Ratkaisut ongelmaan ovat Euron mukaan yksinkertaisia: hankintaosaaminen kunnissa karttuisi koulutusta ja yhteistyötä lisäämällä.
Kuntien hankintaosaamisen kohentamiseen on useita keinoja – satsaus suunnitteluun toi Seinäjoelle päiväkodin, joka ei ole vain päiväkoti
Koulutusta ja yhteistyötä. Ratkaisuja kuntien hankintaosaamisen syventämiseksi on useita.
Arkkitehtitoimistojen liiton toiminnanjohtaja Kalle Euro: “Keinoja löytyy sekä kuntien sisältä että ulkopuolisilta tahoilta.
- Kunnissa pitäisi kuunnella tarkemmin tahoja, jotka edustavat sitä, mitä ollaan hankkimassa. Usein tämä tarkoittaa kiinteistö- tai rakennuspuolta.
- Kunnissa olisi panostettava enemmän hankintaosaamiseen ja koulutettava viranhaltijoita.
- Arkkitehtitoimistoihin voi ottaa yhteyttä. Lisäksi muun muassa ATL järjestää hankintoihin liittyvää koulutusta kunnille.
- Kunnat voivat oppia toisiltaan. Myös Kuntaliitto voisi toimia tässä eräänlaisena linkkinä.”
Seinäjoki satsasi päiväkotiin. Seinäjoella otettiin käyttöön kaupungin tähän asti kallein päiväkoti vuonna 2018. Päiväkoti Taika maksoi kuusi miljoonaa euroa, ja siinä on 250 hoitopaikkaa.
Kalle Euro: “Seinäjoella suunnitteluun panostettiin. Hyvällä hankintaosaamisella saatiin enemmän kuin tavallinen päiväkoti.”
Keskittämisestä etua. Päiväkoti Taika sijaitsee keskeisellä paikalla, lähellä Seinäjoen suuria työnantajia. Keskittämisestä on haettu hyötyä monin tavoin:
- Kaupungin vuorohoito on keskitetty yhteen rakennukseen.
- Varhaiskasvatuksen aluejohtajien työpisteet löytyvät nyt saman katon alta.
- Iltaisin ja viikonloppuisin Taika tarjoaa harrastus- ja kokoontumistiloja muillekin alueen asukkaille.
Päiväkodin on suunnitellut seinäjokelainen arkkitehtitoimisto Oopeaa.
Arkkitehtitoimistosta kerrotaan, että:
- Hankkeen pohjustamiseksi tehtiin huolellinen esisuunnittelu.
- Suunnittelubudjetti ei ollut poikkeuksellisen suuri, mutta urakoitsija sitoutui käyttämään alkuperäistä suunnittelijaa. Toteutukselle etsittiin yhdessä keinot siten, että budjetti piti.
- Suunnittelua tehtiin osittain yhtäaikaisesti rakentamisen kanssa. Tämä mahdollisti rakentamisen aikaisen aloittamisen.
- Myös käyttäjät, muun muassa lapset, olivat alusta alkaen mukana suunnittelussa.
Arkkitehtitoimiston mukaan Taika on saanut hyvää palautetta käyttäjiltä. Erityisesti työntekijät ovat kiitelleet lyhyitä käytäviä ja eri tilojen helppoa saavutettavuutta.
Teksti on julkaistu MustRead Kiinteistö-uutiskirjeessä 2.3.2022.