Teksti Niina Fu
Julkaistu 29.1.2026
EU:n jäsenmaat ovat päässeet sopuun Etelä-Amerikan talousmahtien kanssa solmittavasta kauppasopimuksesta. Sopimus avaa Brasilian, Argentiinan, Paraguayn ja Uruguayn pitkään suojatut markkinat ja poistaa tullit asteittain jopa noin 90 prosentilta tuotteista. Yli 270 miljoonan ihmisen markkina-alue avaa suomalaisille yrityksille pääsyn laajoille Etelä-Amerikan markkinoille sekä luo uusiamahdollisuuksia myös rakentamisessa, kaupunkikehityksessä ja osaamisvetoisissa palveluissa.
Sopimuksen eteneminen viivästyy, kun Euroopan parlamentti on vienyt kokonaisuuden EU-tuomioistuimen arvioitavaksi. Lausunnon arvioidaan kestävän noin 1–2 vuotta. Viivästys ei pysäytä kehitystä, vaan antaa suomalaisille arkkitehtitoimistoille ja puurakentamisen toimijoille aikaa rakentaa suhteita, luoda paikallisia kumppanuuksia, kartuttaa referenssejä ja asemoitua Etelä-Amerikan markkinoille ennen sopimuksen voimaantuloa.
Etelä-Amerikka on maailman urbaanein maanosa: yli 80 prosenttia väestöstä asuu kaupungeissa. Nopea kaupungistuminen, asuntopula, kiristyvät ilmasto- ja energiatehokkuusvaatimukset sekä rakennussektorin kustannuspaineet pakottavat alueen etsimään uusia, vähähiilisiä ja teollisesti tehokkaita rakentamisen ratkaisuja. Tässä murroksessa puurakentamisen rooli kasvaa nopeasti.
Vaikka Etelä-Amerikka on metsäteollisuuden suurvalta, puun käyttö rakentamisessa on ollut vähäistä. Puurakentamisen kehitys on kuitenkin jo käynnissä erityisesti Chilessä, Brasiliassa ja Uruguayssa, mikä avaa tilaa suomalaiselle osaamiselle teollisissa ja toimivissa kokonaisratkaisuissa.
– Suomalaiset istuvat puurakentamisessa maailmanluokan brändin päällä ymmärtämättä sitä täysin. Puurakentaminen nähdään metsäteollisuuden jatkeena, ja Suomi on siinä maailmankuulu, Niina Fu sanoo.
Fu kertoo kuulleensa Etelä-Amerikassa osuvan kuvauksen suomalaisen osaamisen merkityksestä: paikallinen suunnittelu painottuu usein estetiikkaan, kun taas suomalainen arkkitehtuuri tuo mukaan rakenteellisen toimivuuden, teknisen varmuuden ja pitkäjänteisen käytettävyyden.
Juuri tämä yhdistelmä on suomalaisen puurakentamisen ydin. Osaaminen ei rajoitu yksittäisiin rakennuksiin tai arkkitehtuuriin, vaan kattaa koko ketjun: arkkitehtonisen suunnittelun, teollisen esivalmistuksen, rakennesuunnittelun, paloturvallisuuden, digitalisaation ja elinkaariajattelun.
Suomalainen osaaminen näkyy jo käytännössä. Lahdelma & Mahlamäki Arkkitehdit (LMA) suunnittelevat yhdessä chileläisen Archiplanin kanssa kestävää, puista yksityiskoulua Pohjois-Chileen, ja ovat mukana myös Perun opetusministeriön laajassa koulurakentamisohjelmassa. Myös muut suomalaiset arkkitehtitoimistot ovat saaneet ensimmäisiä toimeksiantoja alueelta.
Puurakentamisen mahdollisuudet Etelä-Amerikassa liittyvät ennen kaikkea palveluvientiin. Yksittäisten hankkeiden sijaan Suomella olisi mahdollisuus rakentaa Etelä-Amerikkaan kokonainen vähähiilisen rakentamisen osaamisklusteri, jossa arkkitehtuuri, tekniikka ja teollinen tuotanto muodostavat kilpailuedun.
Kilpailu kiristyy nopeasti. Ne maat ja toimijat, jotka ovat mukana varhaisessa vaiheessa, pääsevät vaikuttamaan siihen, millaisia ratkaisuja ja standardeja alueella käytetään tulevina vuosikymmeninä.

Kirjoittaja on Niina Fu, Latinalaisen Amerikan asiantuntija, joka on tuonut Suomeen yli 25 Etelä-Amerikan johtavaa puurakentamisen yritystä ja järjestänyt Chilessä Finnish Wood Construction Week -delegaation.