Siirry sisältöön
Arkkitehtitoimistojen liitto ATL
Arkkitehtitoimistojen liitto / Blogi / Millaisissa tiloissa palveluja jatkossa tuotetaan?
Login
  • Etusivu
  • Arkkitehtipalvelut
  • Arvoa arkkitehtuurista
  • ATL vaikuttaa
  • Blogi
  • Jäsentoimistot
  • Tottakai!
  • Uutishuone
  • Yhteystiedot
  • The Association of Finnish Architects’ Offices
  • Jäsenpalvelut
  • Kirjaudu sisään

Millaisissa tiloissa palveluja jatkossa tuotetaan?

Teksti: Aino Huilaja

 

Miljardien edestä kiinteistöjä siirtyy hyvinvointialueiden käyttöön, osin omistukseenkin – uusien päättäjien on hyvä ymmärtää laadun merkitys korjaamisessa ja uudisrakentamisessa

Tausta. Hyvinvointialueet ovat siirtymässä valtavan kiinteistömassan uusiksi käyttäjiksi ja monesti myös omistajiksi. 

Arkkitehtitoimistojen Liitto ATL:n toiminnanjohtaja Kalle Euro:

“Aluevaaleissa valittavien, uusien aluevaltuutettujen olisi hyvä sisäistää vastuu, joka kiinteistöihin liittyy. Päättäjien olisi ymmärrettävä laadun merkitys kiinteistöjen korjaamisessa ja uuden rakentamisessa. Sillä tavoin myös toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut pystytään takaamaan.”

Kalle Euro, ATL (Kuva Laura Mendelin)

Sote-uudistus koskee miljardien arvoista kiinteistömassaa. Joukossa on muun muassa

  • sairaaloita
  • terveyskeskuksia
  • palvelutaloja
  • hallintorakennuksia.

Euro: “Nämä rakennukset ovat hyvin suuri yhteiskunnallinen kuluerä. Siksi huoli niiden kohtalosta on suuri.”

 

”Uusien aluevaltuutettujen on hyvä ymmärtää, että jos suunnittelussa säästetään liikaa, lopputulos voi tulla kalliiksi.”

 

Laatua suunnitteluun. ATL painottaa, että kiinteistömassan laadusta on pidettävä huoli laadukkaalla suunnittelulla. Tämä pätee sekä uusien kiinteistöjen rakentamiseen että vanhojen remontointiin.

Hyvä suunnittelu vaikuttaa

  • taloudellisuuteen
  • ekologisuuteen
  • viihtyvyyteen
  • esteettisyyteen.

Kalle Euro: “Uusien aluevaltuutettujen on hyvä ymmärtää, että jos suunnittelussa säästetään liikaa, lopputulos voi tulla kalliiksi. Pahimmassa tapauksessa sote-palvelut voivat vaarantua ja ihmisten hyvinvointi kärsiä. Ilman toimivia rakennuksia ei voida järjestää toimivia sote-palveluita.”

Kohti elinkaariajattelua. Suunnittelukustannukset muodostavat yleensä 1–5 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista. Suurin osa kustannuksista, 60–80 prosenttia, syntyy rakennuksen käytöstä.

Pienellä lisäsatsauksella arkkitehtisuunnitteluun voi olla suuria vaikutuksia rakennuksen toiminnallisuuteen, käyttöikään ja lopulta myös kokonaishintaann.

Kalle Euro: “Päättäjien on hyvä sisäistää elinkaariajattelu. Hyvin suunniteltu rakennus on

  • pitkässä juoksussa edullisempi
  • hiilijalanjäljeltään pienempi
  • viihtyisä työ- ja palveluympäristö.”

Euro sanoo ymmärtävänsä, että uudet aluevaltuutetut keskittyvät ensisijaisesti sote-palveluihin ja niiden järjestämiseen. Hän haluaa kuitenkin muistuttaa uusia päättäjiä myös kiinteistöistä huolehtimisesta: ”Sote-palvelut toimivat parhaiten laadukkaissa kiinteistöissä.”

 

Ruukkiin haluttiin potilasjännitystä lieventävä terveysasema – kun suunnitteluun annettiin aikaa, syntyi ekologinen, suomalaista metsää henkivä rakennus

Hyvä suunnittelu ytimessä. Siikajoen Ruukin terveysasema on mittakaavaltaan pieni julkinen rakennus. Terveysaseman rakentamisessa panostettiin arkkitehtisuunnitteluun, jolla haluttiin

  • lisätä asiakasviihtyvyyttä
  • lievittää potilasjännitystä
  • varmistaa neliöiden tehokas käyttö
  • saada kuntalaisten käyttöön ekologinen ja korkealaatuinen rakennus.

Kalle Euro sanoo: “Ruukin terveysasema on hyvä esimerkki siitä, miten suhteellisen pienestä budjetista huolimatta hyvällä arkkitehtisuunnittelulla päästiin laadukkaaseen lopputulokseen.”

Lisäksi suunnittelutyöhön oli varattu riittävästi aikaa. Terveysaseman henkilökunta oli myös suunnittelussa mukana alusta alkaen.

Ruukin terveysaseman suunnitteluun satsattiin Siikajoella. Kuntalaisten käyttöön haluttiin viihtyisä, ekologinen ja esteettinen rakennus. (Kuva: Alt Arkkitehdit Oy)

 

Humaani tila. Terveysaseman haluttiin olevan ulkomuodoltaan houkutteleva. Sisääntulokatos suunniteltiin kutsuvaksi ja sisäaulasta tehtiin korkea, jotta asiakkaat tuntisivat itsensä tervetulleiksi.

Suunnittelusta vastanneen Alt Arkkitehtien Antti Karsikas: “Saapuvalle asiakkaalle rakennus avautuu pehmeälinjaisesti pääsisäänkäyntiin, jossa on avara, sylimäinen aula. Aulasta siirrytään kapeneviin matalampiin potilashuonesiipiin. Sairaskuljetus on diskreetisti toiselta puolelta rakennusta.”

Arkkitehtisuunnittelulla on

  • vähennetty tilojen laitosmaisuutta
  • lisätty neliöiden tehokasta hyödyntämistä
  • huomioitu vuoteiden ym. siirtotarpeet ja yleisön liikkeet.

Karsikas: “Lisäksi avaruutta ja korkeutta on siellä, missä se edistää rakennuksen miellyttävää ja terveellistä käyttöä, ja muut tilat ovat matalampia.”

Metsämaisema ja luonnonvalo. Ruukin terveysasema on osittain metsän ympäröimä. Karsikas: “Hoitotilat sijoitettiin rakennuksen selkäpuolelle, jotta niihin saatiin rauhallisia, terapeuttisiakin näkymiä kangasmetsään. Samalla luonnonvalo pääsee lankeamaan sisätiloihin.”

Arkkitehtitoimiston mukaan terveysasema on saanut hyvän vastaanoton kuntalaisten keskuudessa. Satsaus suunnitteluun näyttää siis kannattaneen.

 

Teksti on julkaistu MustRead Aluevaalit -uutiskirjeessä 14.1.2022

    • Yhteystiedot
  • Malminkatu 30, 5. krs, 00100 Helsinki

    • Facebook
    • Twitter
  • Rakkaudella, MEOM