Miten arkkitehtitoimisto johdetaan tulevaisuuteen?
Arkkitehtialan toimintaympäristö muuttuu kovaa vauhtia. Tekoäly, uudet liiketoimintamallit, myynti, kansainvälistyminen ja uuden arvon luominen haastavat toimistoja. Mutta miten uudistuminen saadaan todella tapahtumaan arkkitehtitoimiston arjessa? Arkkitehtitoimistojen Liitto ATL:n puheenjohtaja Sakari Forsman ja asiantuntijayhteisöjen leadership-kouluttaja, arkkitehti ja PhD Anu Yanar pysähtyivät pohtimaan asiantuntijaorganisaation johtamisen haasteita ja mahdollisuuksia.
Murros tunnistetaan, mutta miten siitä selvitään?
Syyskuussa Oulussa järjestetyssä ATL Meetissä syvennyttiin toimialan laajaan murrokseen. Tilannekuva oli selvä: perinteiset liiketoimintamallit eivät välttämättä kanna tulevaisuuteen, ja toimistojen pitäisi löytää uutta arvoa sekä se kuuluisa oma ”sininen merensä”.
Sakari Forsman: ”Oulussa käydyissä keskusteluissa oli ilmeistä, että arkkitehtitoimistoissa tunnistetaan toimialan voimakas murros erittäin hyvin. Tekoäly muuttaa työtämme ja asiakkaiden käsitystä siitä, mistä meille maksetaan. Kysymys kuuluukin, miten pystymme kiireisen asiantuntija-arjen keskellä raivaamaan aikaa uudistumiselle ja strategiselle ajattelulle? Edellytetään myös uudenlaista johtamiskyvykkyyttä: Arkkitehtitoimistoissa osataan johtaa suunnitteluprosesseja mutta kuinka hyvin osataan johtaa prosessia, jossa toimiston oma tulevaisuus suunnitellaan yhdessä?”
Anu Yanar: ”Tämä on juuri asian ydin. Oulussa sanoitettiin erinomaisesti se, miksi uudistumista tarvitaan. Paljon vähemmälle huomiolle jäi kysymys siitä, miten uudistuminen saadaan aikaan. Ajan raivaaminen asialle on tärkeää, mutta sekään ei yksistään riitä. Ratkaisevaa on se, miten johdetaan yhteistä ajattelua niin, että uusia strategisia ratkaisuja voi syntyä.”
Arkkitehtitoimiston johtamisparadoksi: Tarvitaanko meillä edes johtamista?
Asiantuntijaorganisaatioissa elää usein ajatus, että koska kaikki ovat kokeneita ammattilaisia ja asioista keskustellaan vertaisina, erillistä johtamista ei tarvita.
Yanar: ”Kentällä näkyy tietynlainen johtamisparadoksi: koska perinteinen hierarkkinen ja käskevä johtaminen ei sovi arkkitehtitoimistoon, saatetaan ajatella, ettei johtamista tarvita lainkaan. Todellisuudessa asia on pikemminkin täysin päinvastoin. Luova työ, korkea autonomia ja kollegiaalisuus tekevät johtamisesta entistä vaativampaa. Johtajan tehtävä ei ole ohjata asiantuntijoiden työn sisältöä, vaan huolehtia siitä, että itsenäinen työskentely ja yhteiset tavoitteet tukevat toisiaan.”
Forsman: ”Juuri näin. Kollegiaalinen keskustelu on meille valtava voimavara, mutta se ei yksin takaa yhteistä suuntaa. Jos kukaan ei ota vastuuta keskustelun johtamisesta ja päätöksenteosta, kollegiaalisuus voi kääntyä päättämättömyydeksi ja arjen rutiineihin juuttumiseksi.”
Yanar: ”Ja vaikka päätöksiä saataisiinkin aikaan, hyvä ilmapiiri ja kollegiaalisuus eivät vielä takaa, että kaikkien osaaminen pääsee käyttöön. Siihen tarvitaan keskustelua, jossa erilaiset näkemykset kohtaavat ja totuttua ajattelua uskalletaan yhdessä haastaa. Tällainen vuoropuhelu ei synny itsestään, vaan sitä pitää osata johtaa.”
”Sininen meri” ei löydy käskemällä, vaan yhdessä ajattelemalla
Monet toimistot etsivät uusia markkinoita ja liiketoimintamalleja. Uusien mahdollisuuksien löytäminen ei kuitenkaan ole vain johdon työpöydällä syntyvä innovaatio.
Yanar: ”Uusi ’sininen meri’ ei välttämättä löydy vain osakkaiden tai johdon strategiapohdinnoista. Sen ainekset voivat piillä eri asiantuntijoiden havainnoissa ja asiakaskohtaamisissa. Johdon tehtävä on varmistaa, että nämä havainnot ja näkökulmat tulevat esiin, syntyy uutta strategista ajattelua arvon tuottamisesta asiakkaille ja löydetään uusia liiketoimintamahdollisuuksia.”
Forsman: ”Tämä edellyttää myös sitä, että opimme käymään aitoa dialogia pelkän keskustelun sijaan. Dialogissa ei vain tuoda omaa mielipidettä esiin, vaan ollaan valmiita myös kuuntelemaan ja sen pohjalta tutkimaan ja haastamaan omia oletuksia. Se vaatii luottamusta ja arjen käytäntöjä, joissa keskeneräisistäkin ajatuksista voidaan puhua.”
Miten tästä eteenpäin? Kutsu toimistojen vastuunkantajille
Johtamisen kehittäminen ei tarkoita sitä, että toimiston pitäisi olla kriisissä. Tai että toimistoissa pitäisi vahvistaa ylhäältä alas tapahtuvaa johtamista. Kyse on kyvystä vastata tulevaisuuden haasteisiin ennen kuin vanhat toimintatavat lakkaavat toimimasta.
Yanar: ”Johtamisen kehittämisessä ei ole kyse vain yksittäisten johtamistaitojen opettelusta. Kyse on loppuviimein koko toimiston kyvystä uudistua, tehdä parempia päätöksiä ja menestyä muuttuvassa kilpailutilanteessa. Siksi johtamisen kehittäminen kannattaa nähdä investointina toimiston tulevaisuuteen.”
Forsman: ”ATL haluaa olla tukemassa toimistoja tässä muutoksessa. Valmennustarjontamme ja yhteisten keskustelujemme tavoitteena on antaa avaimia siihen, miten autonomisten asiantuntijoiden vahva osaaminen saadaan muutettua yhteiseksi kyvykkyydeksi ja liiketoiminnan voimavaraksi. Haastankin kaikkia toimistojen vastuunkantajia pysähtymään oman toimistonsa johtamiskäytäntöjen äärelle – tulevaisuus rakennetaan arjen valinnoissa.”
Haluatko kehittää oman toimistosi johtamista ja uudistumiskykyä?
Tutustu ja ilmoittaudu ATL:n kevään 2027 johtamisvalmennukseen TÄÄLLÄ >>.